ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖKONEISSA;
HAKETTIMET, MURSKAT, KAIVINKONEET, METSÄKONEET,
PYÖRÄKUORMAAJAT, TRAKTORIT, PIENKONEET, JNE
HAKETTIMET, MURSKAT, AGREGAATIT, KOMPRESSORIT
GP on asennettu lukuisiin hakkureihin traktorihakkureista isoihin hakkureihin moottorikoon ollessa 150 - 700 hv. Polttoaineen kulutus on vähentynyt 10 -25 %, savutus on vähentynyt ja moottorit suoriutuvat paremmin tehtävistään.
Moneen yli 20 L:n moottoreilla, varustettuihin puumurskiin on asennettu GP-laitteet. Polttoaineenkulutus samanlaisessa työssä on vähentynyt 10 -20 %. Moottorit jaksavat pitää kierrokset paremmin kuin ennen sekä savuttavat vähemmän.
GP on asennettu lukuisiin kivimurskeasemien moottoreihin moottorikoon ollessa 150 - 1600 hv. Polttoaineen kulutus on vähentynyt 10 - 15 %.
36 Litran, 1600 hv CAT, moottorilla varustetussa agregaatissa väheni kulutus yli 15 l tunnissa
AtlasCopcon-kompressorin, Sisu Dieselin moottoriin asennettiin GP kesällä 2007, Kulutus oli ennen 6,5 l/h. Nyt kulutus on enää 4 l/h eli vähennys on 38 %. Työkierrokset saavat ola nyt samalla porausnopeudella 200 kierrosta pienemmät kuin ennen. Savutus on vähentynyt myös todella merkittävsti.
KAIVINKONEET
Jo lähes 1000:ssa Maanrakennus- ja Metsäkone-yrityksessä on GP menestyksellisesti käytössä, useilla jo lähes kaikissa mahdollisissa käyttökohteisssa. Lisäväännöstä johtuen moottorit ovat tulleet paljon sitkeimmiksi pitäen paremmin työkierrokset. Useissa koneissa on moottorin paremman suorituskyvyn ansiosta voitu pudottaa lisäksi työkierroksia 100 - 200 työvauhdin hidastumatta. Kulutusvähennys on ollut tyypillisesti 10 - 25 %, parhaimmillaan yli 35 %.
Ennakkoluuloton Maanrakennusyrittäjä on asentanut laitteet kaikkiin, yhteensä yli 20 moottoriin; kuorma-autoihin, kaivinkoneisiin, pyöräkuormaajiin, paketti- ja henkilöautoihin. Yhtä, epäkuntoista moottoria lukuunottamatta ovat ne muuttuneet todella merkittävästi vähennyksen ollessa parhaimmillaan yli 35 % kuten esim esimurskaa syöttävässä kaivinkoneessa. Pyöräkuormaajassa on työaika tankilla kasvanut 8 tunnista 14 tuntiin. Maansiirto kuorma-autossa on kulutus vähentynyt 8 litraa/100 km. Kun laitteet irrotettiin kuorma-autosta kokeeksi pois, tapahtuivat muutokset toisinkin päin vetokyvyn myös huonontuessa sekä savutuksen lisääntyessä.
CAT 330 D-kaivinkoneessa, vm 2007 on kulutus vähentynyt yli 7 l/h. Kone suoriutuu paremmin raskaassa työssä.
CR-tekniikalla varustettuun Hitachi 350 kaivinkoneeseen, vm 2007 asennettiin GP syyskuussa 2008. Tietokonemittauksen mukaan on kulutus vähentynyt samassa työssä 3 litraa tunnissa.
CR-tekniikalla varustettuun Volvo 160 kaivinkoneeseen, vm 2007 asennettiin GP elokuussa 2008. Noin 60 käyttötunnin jälkeen samassa työssä tietokone osoitti n. 2 litraa/h pienempää kulutusta. 300 tunnin jälkeen kulutus oli jo lähes 3 litraa vähempi.
CAT 320 B-kaivinkoneeseessa, vm 2001 on työaika tankillisella lisääntynyt 16 tunnista 24 tuntiin samanlaisessa työssä eli tuntikulutus on vähentynyt n 33 % ilman että kuljettaja koskee polttoaineen syöttöön.
CAT 325 D kaivinkone, vm 2007 kuluttaa nyt n yli 3 litraa vähemmän tunnissa
Daewoo 255 kaivinkoneessa, vm 2005 kulutus väheni yli 30 %
Doosan DX 480 Lc-kaivinkoneen, vm 2007 kulutus on vähentynyt GP:n ansioista raskaassa työssä 7.5 litraa tunnissa.
Doosan DX 225 Lc kaivinkoneella, vm 2008 saadaan tehdä nyt töitä tankillisella 7 tuntia kauemmin ja kone suoriutuu paljon paremmin raskaassa kaivutyössä.
Volvon EC 210 C-kaivinkone, vm 2007/2008 kuluttaa nyt yli 2 litraa vähemmän tunnissa.
Volvon EC 240-kaivinkoneen, vm 2004 kulutus oli 2 viikkoa GP-laitteiden asennuksesta jo yli 3 litraa vähemmän tunnissa (n 24 %) raskaassa kivien siirto- ja kaivuutyössä. Moottori jaksaa pitää paremmin kierrokset ja työvauhti on parempi. Kone käy tasaisemmin ja pehmeämmin. Saman urakoitsijan Dodgessa putosi kulutus 2 l/100 km sekalaisessa ajossa.
Volvon EC 360-kaivinkone, vm 2008 kuluttaa nyt yli 6.5 litraa vähemmän tunnissa. Kun kokeeksi GP otettiin pois, kulutus kasvoi saman 6.5 tunnissa ja uudelleen asennuksen jälkeen putosi taas 6.5 litraa tunnissa. GP:n kanssa on moottorin suortiuskyky myös merkittävästi parempi kuin ilman
ÅkermanH10-kaivinkoneessa, on tankillisella tehtävä työaika lisääntynyt 5-6 tuntia.
Komatsun 180 BW 180 Es kaivinkone, vm 2007 kuluttaa nyt n. 2 litraa vähemmän tunnissa.
Komatsun PC 210 LC-8 kaivinkone, vm 2008 selviytyy nyt samassa työssä merkittävästi pienemmillä työkierroksilla ja kuluttaa yli 2 litraa vähemmän polttoainetta tunnissa.
Hitachin 250 ja 350 kaivinkoneisiin vm 2006, asennettiin GP keväällä 2008, Molemmissa koneissa on kulutus vähentynyt raskaassa työssä yli 7 litraa tunnissa.
Hitachin 165, vm 2002 kaivinkone kulutti ennen 80 l/pvä, mutta nyt GP:n kanssa enää 50 l/pvä smanlaisessa työssä eli vähennys on 37.5 %. Samalla urakoitsijalla ovat muuttuneet GP-asennuksella kaikki kohteet merkittävästi niin kuorma-autot, traktorit kuin pakettiautot. Kun hän otti kokeeksi laitteet irti kuorma-autosta, huononi veto nopeasti ja parani nopeasti vaihteen verran paremmaksi, kun asensi ne takaisin.
Hitachin 160, vm 2005 kaivinkoneen 320 litran tankki riiti ennen 22 tunniksi. GP-laitteiden asennuksen jälkeen riittää se nyt 33 tuntia eli kulutusvähennys on 4.7 l/h eli 33 %. Moottori savutti ennen merkittävästi, mutta nyt ei savua näe silmällä ollenkaan. Kaivinkoneeseessa olivat akut jo loppusuoralla. Kun hän asensi samalla GP-akkulaitteen, käynnistyy moottori nyt ongelmitta. Omistaja asensi GP-laitteet myös Volvo FH12 maansiirtoautoon. Kulutus on vähentynyt yli 3 litraa ja vetokyky parantunut mäessä vähintäin puolituksen verran.
PYÖRÄKUORMAAJAT
Uuden Case 921 E-pyöräkuormaajan kulutus oli tietokoneen mukaan ilman GP:tä 19.3 l/h. GP-asennuksen jälkeen samanlaisessa työssä oli 50 h:n keskikulutus enää 15.7 l/h, vaikka konetta käskettiin rajummin kuin ennen asennusta. Samalla omistajalla ovat laitteet jo kolmannessa pyöräkuormaajassa ja kaikissa on tapahtunut merkittävät muutokset.
Volvon 180, vm 2006 pyöräkuormaajassa väheni GP:n ansiosta raskaassa kivimursketyömaajaossa kulutus tietokoneella mitattuna 23.5 l/h-tasolta 5 litraa/h.
Volvon L150E, vm 2004 pyöräkuormaajassa on tuntikulutus vähentynyt 10.7:stä alle 9 litraan/h ajotietokoneella mitattuna, vaikka nyt on ollut raskaammat työt. Tyhjäkäyntikulutus väheni 1.6:sta 1.0 litraan tunnissa.
Volvon 120E, vm 2008 pyöräkuormaajaan kulutus on vähentynyt ajotietokoneella mitattuna 2.8 l/h tasolta 13.3 l/h. Moottori on sitkeämpi ja vastaa herkemmin kaasuun, käyntiääni on tasaisempi ja hiljaisempi.
Volvon 90 F, vm 2011 pyöräkuormaajassa on tuntikulutus vähentynyt 6 l/h:sta lähes litralla. Moottori vastaa paljon herkemmin kaasuun..
Volvon 90L-pyöräkuormaajan tankillisella lastattiin ilman GP:tä 15 turverekkaa. GP:n kanssa lastataan tankillisella 25 turverekkaa. Työvauhti on sama eli 4 rekkaa tunnissa. Moottori on tullut paljon herkemmäksi, käyntiääni paremmaksi ja savutus on vähentynyt merkittävästi.
Case 821 C, vm 2005 pyöräkuormaajassa on tuntikulutus vähentynyt n 5 litraa/h ja vääntöä on tullut merkittävästi lisää.
JCP 416 ja 436 pyöräkuormaajien kulutus on pudonnut lumitöissä yli 30 %. Saman omistajan, sekalaisessa ajossa olevassa FL 10 kuorma-autossa on kulutus vähentynyt pitkäaikaiskäytössä 25 %. Merkittävät muutokset on todettu myös hänen kaivinkoneessa, Hiluxissa ja öljykattilassa.CAT 750, vm 2005 pyöräkuormaajassa saadaan nyt pitää työkierrokset 200 - 300 kierrosta pienempinä.
METSÄKONEET
Valmetin 911.1 vm 2003 hakkuukoneeseen asennettiin GP lokakuussa 2006. Polttoaineen kulutus on vähentynyt yli 35 %, työkierrokset saavat olla nyt 200 kierrosta pienemmät koneen suoriutuessa paremmin kuin ennen työsuoritteen vähentymättä. Laitteet irroitettiin kokeeksi. Kone ei jaksanut enää suoriutua 1600 kierroksilla, vaan ne piti nostaa 1800:aan. 2 tunnin jälkeen laiitteet asennettiin takaisin, jolloin tilanne palasi nopeasti hyväksi takaisin. Saman yrityksen Timber Jackin ajokoneen Cumminsin 5.9 litran moottorissa saadaan pitää nyt työkierrokset 250 pienempänä.
Sisu Dieselin Fortius-moottorilla varustetun Noka Profitin, vm 2006 kulutus väheni 2 litralla tunnissa.
TJ1210 ajokoneen kulutus väheni yli 2 litraa tunnissa ja moottori pitää paremmin työkierrokset.
TJ1270C vm 2001 metsäkoneen tuntikulutus väheni n 2.5 litraa ja kone jaksaa pitää paremmin työkierrokset.
130 kW:n MB-moottorilla varustettu Ponsen metsäkone alkoi aiemmin rasitustilanteessa "hyytymään". Nyt on voitu pudottaa työkierroksia yli 100:lla työvauhdin hidastumatta ja moottori jaksaa pitää hyvin kierrokset ja kulutus on ko motossa vähentynyt 2 litraa tunnissa.
TRAKTORIT
Vuodesta 2000 lähtien on asennettu GP Suomessa lähes kaikkiin traktorimerkkeihin ja malleihin tuoreimmat tämän vuoden mallisia ns matalapäästökoneita. Typpillisesti on koneen veto parantunut työsuoritteessa 1 -2 vaihteen verran, kulutus parhaimmillaan vähentynyt yli 30 %, savutus vähentynyt silmin nähden, käynti pehmentynyt, käyntiinlähtö parantunut jne.
Valtra T 191 vm 2007 kulutus väheni raskaassa turpeen jyrsintätyössä 5 l/h tasolta 33 l/h. Imuvaunua vedettäessa aumalle noustessa saa vedättää nyt 350 kierrosta pienemmille kierroksille ennen kuin tarvitsee vaihtaa pienemmälle vaihteelle.
Vuosina 2006-2007 asensi Pohjanmaalainen maanviljelijä GP:n kahdeksaan Valtra, Massey Fergusson ja Ford- traktoreihin ja autoihin. Kulutusvähennys traktoreissa on ollut 20 %, mutta yhdessa MF:ssa jopa yli 35 %, vääntö on parantunut reilusti ja savutus vähentynyt paljon. Kun kokeeksi otettiin laitteet irti yhdestä MF:sta, ääni koveni ja suorituskyky huononi varsin nopeasti. Todella merkittävät muutokset ovat tapahtuneet myös veneen moottorissa lisäten suorotuskykyä,vähentäen savutusta ja hiljentäen käyntiääntä. Hän on 100 %:sti tyytyväinen tuotteeseen.
Valtra 6350 vm 2003 vetokyky parani merkittävästi ja kulutus väheni yli 15 %. Omistaja vaihtoi traktorin uudempaan Valtra N 111 malliin ja siirsi GP:n tähän koneeseen. Tässäkin on tapahtunut todella parannukset suorituskyvyssä ja kulutuksessa. 6 vkk:n mittaisessa maanajossa, kokonais- painon ollessa n 14 tn, oli keskikulutus vain 4,95 l/h.
Soran ajossa oli Valtra 6650:n kulutus ennen 15-16 l/h. Nyt
on kulutus samassa ajossa 9 l/h ja sama
mäki nousee vaihteen verran paremmin.
Valtra T170, vm 2004 maantietraktorin kulutus on vähentynyt raskaassa maansiirtoajossa 5 litraa tunnissa tasolta 20 l/h ja vetokyky parantunut mäkeen nousussa 2 porrasta paremmaksi kantavuuspainolla ajettaessa. Ennen täytyi samassa mäessä mennä aina pienelle puolelle. Kun kokeeksi laitteet irroitettiin, palasi vetokyky entiselle huonolle tasolle hyvin nopeasti. Laitteet asennettiin takaisin 2 päivän kuluttua, jolloin veto parani uudelleen.
Valtra S 260:n, vm 2002 kulutus raskaassa maansiirtoajossa, kokonaispainon ollessa n. 35 tn oli ennen laitteiden asennusta 17 l/h. Laitteiden ansiosta on kulutus pudonnut tasolle 11.8 l/h eli vähennys on 30.6 %. Mäkeennousu on parantunut merkittävästi, moottorikäynti on muuttunut tasaisemmaksi ja hiljaisemmaksi, moottori savuttaa myös vähemmän. Raskaassa lumiauraustyössä on kulutus vain n. 9 l/h. Mielenkiintoista on myös se, että tässä moottorissa ovat nyt GP-laitteet, millä toisessa kohteessa ei saatu muutoksia, kun perusasiat eivät sattuneet olemaan kohdallaan.
Valtra T 171:n pitkän ajan keskikulutus talvihoitotöissä (pääsasiassa aurausta)oli 9.4 l/h ennen GP-asennusta. Asennuksen jälkeen tuli paljon polanneterän käyttöä hetkellisen kulutuksen ollessa jopa 30 l/h. Silti keskikulutus oli n litran vähempi tunnissa.XM 150 Valtrassa putosi kulutus n 2 litraa tunnissa tasolta 7.5 l/H.
Valtra T 190:n kulutus putosi lavetin vedossa ja lietelannan ajossa 3 litraa tunnissa (n. 20 %), vaikka ko Valtra on viritetty. Käynti ja vetokyky paranivat myös.
New Holland TM 190, maantietraktorissa on kulutus nyt lähes 5 litraa vähemmän tunnissa. Ropottivaihteisto ei pyydä juurikaan enää lisätehoa vetokyvyn ollessa paljon parempi kuin ilman systeemiä.
Case IH Maxxum 125, vm 2008, käyttää rypsiöljypohjaista biodieseliä. 22 tn:n kokonaispainolla maantieajossa väheni kulutus 5 l/h tasolta 16 l/h eli vähennys on 31.5 %, maantienopeus kasvoi 1.5 km/h ja mäkeennousu parani vähintäin vaihteen verran. Kevättöissä kului 3 traktorilla polttoaineitta 2009 1100 litraa, mutta vuonna 2010 GP-laitteet asennettuna kului samoilla traktoreilla vain 700, vaikka peltoala ja työt olivat samat. Vähennys oli 36 %.
New Holland 6020, vm 2009, kulutus väheni raskaassa lumiauraustyössä 9 litrasta 6.7 litraan tunnissa hyvin nopeasti. Samlla vetokyky parani vaihteen verran ja käynti tuli paremmaksi. Kevättöissä vedettäessä 7 m leveää äestä ja sen takana kulkevaa jyrää jaksoi mooottori vetää vaihdetta isommalla, kierrokset saivat olla 300 pienemmät. Polttoainetta kului tunnissa 4 litraa vähemmän vastaten n. 30 %:n vähennystä.
Valtra 900:ssa, vm 2001 oli kulutus ennen raskaassa lumityössä 10-12 l/h, nyt se enää 7 l/h. Puunajossa metsässä on kulutus enää 3.7 l/h.
Valtra 8400, vm -98 traktori kulutti ennen 9 h:ssa raskaassa alusteräajossa 150 l. GP:n ansiosta kuluttaa se 9 h:ssa samanlaisessa ajossa enää 100 l eli vähennys on 5.1 l/h vastaten 33.3 %:n vähennystä. Veto on parantunut todella merkittävästi ja moottoriöljyt pysyvät paljon puhtaampina. Saman omistajan Case 788 kaivinkoneella saa tankilla tehdä nyt töitä 3 päivää, kun ennen tankki riitti vain 2 päiväksi.Haketuskäytössä olevissa traktoreissa on ominaiskulutus pudonnut GP:n ansiosta 10- 35 % haketus, siirrot ja hakkeen ajo huomioiden.
PIENKONEET
Monissa itsevetävissä ja päältä ajettavissa, ruohonleikkureissa on todettu 30 - 50 %:n kulutusvähennykset.
35 hv:n bensiinimoottorilla, varustetun kantojyrsimen kulutus on vähentynyt merkittävästi, vääntöä on tullut merkittävästi lisää.
Yamaha 450 Codiak mönkijän kulutus on vähentynyt useilla litroilla, sitkeyttä tullut merkittävästi lisää sekä huippunopeus kasvanut.
Copyright © 2001, Giga Power Oy. Kaikki oikeudet
pidätetään.
